Lehdistötiedote 22.3.2023
Karjaan Puhelin laski yhdessä Finnet-liiton sekä muiden valokuitutoimijoiden kanssa valokuidun hiilijalanjäljen. Tutkimus teetettiin Green Carbon -tutkimustalolla.
Finnet-liiton juuri julkaiseman ympäristötutkimuksen mukaan valokuituverkon rakentamisesta ja käyttämisestä syntyvä vuotuinen hiilidioksidipäästömäärä per kotitalous (5,48 kg) vastaa noin puolen promillen osuutta keskiverron suomalaisen hiilijalanjäljestä. Sitra on arvioinut keskiverron suomalaisen kokonaishiilijalanjäljeksi 10 300 kg hiilidioksidia vuodessa.
Kotitalouden valokuituliittymän vuotuinen päästömäärä vastaa esimerkiksi noin 35 kilometrin autoilun hiilidioksidipäästöjä polttomoottorikäyttöisellä autolla (keskimääräiset auton päästöt Sitran arviosta).
- Monet ovat valmiita tekemään pieniä muutoksia elääkseen vastuullisemmin ja vähentääkseen päästöjä. Hyvä esimerkki tästä on etätyöskentely kotoa kuituliittymällä – näin käytät ympäristöystävällisintä tapaa siirtää tietoa samanaikaisesti vähennät usein turhaa ajoa kodin ja työpaikan välillä, toteaa Karjaan Puhelimen toimitusjohtaja Patrik Gustafsson.
Tutkitusti tyytyväiset valokuitukäyttäjät arvostavat valokuidun ympäristöystävällisyyttä
Finnet-liiton loppuvuodesta 2022 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisista valokuidun käyttäjistä 95 prosenttia on tyytyväisiä kotinsa internetyhteyteen. Mobiilikäyttäjistä tyytyväisiä oli 47 prosenttia. Internetyhteyden valinnassa tärkeimpiä kriteereitä ovat toimintavarmuus, hinta ja nopeus. Valokuidun käyttäjät ovat kaikilla näillä mittareilla tyytyväisimpiä.
Edellä mainitun tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisista pitää jo nyt valokuitua ympäristöystävällisenä valintana. Kolmannes suomalaisista haluaisi kuitenkin saada lisätietoa tietoliikenneyhteyden ympäristövaikutuksista. Ympäristöystävällisyys kiinnostaa erityisesti nuoria aikuisia. Lähes puolet, eli 44 prosenttia 18–29-vuotiaista haluaisi lisätietoa internetyhteyksien ympäristöystävällisyydestä.
Valokuitu on energiaystävällisin vaihtoehto
Sähkönkulutuksesta on olemassa Traficomin laatima tutkimus, jonka mukaan mobiiliyhteyksien sähkönkulutus on reilusti yli kaksinkertainen kiinteisiin yhteyksiin verrattuna. Valokuidussa ero on huomattavasti vielä suurempi.
- Jatkuvasti kasvava tiedonsiirron määrä kasvattaa myös sähkönkulutusta. Tätä monet eivät tule ajatelleeksi, etenkään kun osa kulutuksesta tapahtuu esim. datakeskuksissa, eikä kuluttajan kotona. Sama datamäärä kuluttaa huomattavasti vähemmän sähköä kuituverkossa kuin mobiiliverkossa, joten kasvavat datatarpeet tulisi saada ohjattua kiinteisiin verkkoihin. Mitä vähemmän sähköä kuluu sen parempi, kertoo Gustafsson.
- Esimerkiksi valitsemalla striimin kuvaresoluution ruudun koon mukaan pystyt säästämään sähköä. Supertarkat 4K- ja 8K-resoluutiot ovat upeita isolla ruudulla, mutta kännykän tai tabletin pienellä näytöllä pärjäät paljon vähemmälläkin, hän jatkaa.
Nyt laaditun laskelman hiilijalanjälki huomioi valokuituverkon elinkaariset päästöt raaka-aineiden valmistuksesta ja kuljetuksesta, tuotannosta, jakelusta, käytöstä ja hävityksestä.
Lisätietoja |
|
Finnet-liitto teetti Vastakaiku-tutkimusyhtiöllä kuluttajatutkimuksen valokuidusta ja verkkoyhteyksistä joulukuussa 2022. Kohderyhmänä olivat 18–79-vuotiaat suomalaiset. Vastaajia kyselyssä oli 1 000. Tietoa päästölaskennasta
Finnet-liitto ry jäsenineen sekä Valokuitunen Oy ja Valoo (Adola Oy) teettivät hiilijalanjälkilaskelman Green Carbon -tutkimusyhtiöllä talvella 2022–2023. Green Carbon laski päästöt GHG Protocol Product Life Cycle Accounting and Reporting -standardin mukaisesti. GHG-protokolla on kansainvälisesti laajimmin käytetty viitekehys hiilijalanjäljen laskemiseen. Laskenta voidaan tehdä yritystasolla, yksittäisille tuotteille tai palveluille. GHG-protokollaa suositellaan sen kriteerien laajuuden ja kansainvälisen tunnustuksen vuoksi. Laskennan tulokset ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), joka huomioi eri kasvihuonekaasujen erilaiset ilmastoa lämmittävät vaikutukset. Valokuituverkon hiilijalanjälkilaskenta valmistui vuonna 2023. Laskenta on suoritettu vuoden 2021 tietojen pohjalta laskettujen keskiarvojen perusteella. Laskennassa huomioitu valokuituverkko koostuu runkoverkosta, paikallis- ja alueverkosta sekä liityntäverkosta, mukaan lukien tilaajayhteydet. Laskennassa yksi yksikkö on yhden kotitalouden osuus valokuituverkosta ja yhden teratavun osuus valokuituverkossa siirretystä datamäärästä. Laskennan yksikkö sisältää kaapelit, laitetilat sekä verkkolaitteet. Laskennassa valokuituverkon elinkaaren pituutena on käytetty 50 vuotta, vaikka todellinen elinkaaren pituus saattaa olla pidempi. Loppukäyttäjän päätelaitteita (älypuhelin, tietokone, televisio yms.) ei ole huomioitu laskennassa. Lähteet
|
Lisätiedot
Patrik Gustafsson, TJ
044 744 0438
patrik.gustafsson @ ktab.fi